Yhteinen Vapaudenristi kaikille äideille
Yhteisen vapaudenristin myöntäminen koski kaikkia äitejä. Äitienpäivänä 10.5.1942 koko Suomen eduskunta oli koolla vastaanottamassa Suomen armeijan ylipäällikön päiväkäskyä, jolla Mannerheim määräsi toukokuun toisena sunnuntaina, äitien merkkipäivänä, kaikki isänmaan puolustajat sodan kentillä hiljentymään ja hartain mielin syvä rakkaus rinnassaan muistamaan äitejä. Päiväkäsky sijoitettiin eduskunnan valtiosaliin. Kehyksen ristiin suunnitteli professori Carolus Lindberg. Mannerheimin päätöksestä, jonka hän oli ilmoittanut arkkipiispa Erkki Kailalle, äideille myönnetty vapaudenristi sijoitettiin kaikkiin kirkkoihin.
Aloite äitien vapaudenrististä lähti etulinjan korsusta: Sotilas Toivo Jussila kirjoitti 12.1.1942 etulinjan korsusta kirjeen sotamarsalkka Mannerheimille pyytäen Herra Sotamarsalkkaa myöntämään seuraavana äitienpäivänä Vapauden ristin yhteisesti Suomen kaikille äideille kiitoksena ja tunnustuksena isänmaalta ja sen rohkealta armeijalta. Äitien osuus on ollut jotain suurta ja siunattavaa näinä vaiherikkaina aikoina. Äidit ovat luottaneet antaessaan poikansa Mannerheimin johdon alaisiksi. Äidit ovat rukoilleet Jumalaa poikiensa puolesta. Samalla äidit ovat pyytäneet siunausta Marsalkalle ja hänen työlleen.
Jussila oli esittänyt, että kaikille äideille yhteinen Vapaudenristi voitaisiin sijoittaa esimerkiksi Eduskunnan juhlasaliin. Kunnianosoitus äideille oli ensimmäinen koko maailmassa.
Mannerheimin päiväkäsky n:o 60. 10.5.1942 Suomen äideille
”Viettäessänne tänä vuonna toukokuun toista sunnuntaita Suomen äideille omistettuna merkkipäivänä isänmaamme puolustajat hiljenevät sodan kentillä hartain mielin ja syvä rakkaus rinnassaan muistamaan Teitä, äidit.
Te olette paljon antaneet isänmaalle. Te olette kehdosta alkaen kasvattaneet sen polven, jonka ansioista maa on vapaa. Te kasvatatte kodeissa isänmaalle uutta sukupolvea, jonka sallittakoon viljellä ja rakentaa tätä maata rauhallisemmissa oloissa mitä nykyinen sukupolvi on saanut tehdä.
Töin ja rukouksin Te olette näinä taistelun vuosina tukeneet puolustusvartiossa seisovia poikianne ja tyttäriänne. Näistä rakkaistanne Teidän on ollut luovuttava maan hyväksi kansamme koettelemuksen ajaksi. Teidän siunauksenne on seurannut lapsianne taistelukentille ja antanut heille sankariuden voimaa isänmaan pelastamiseksi ja kestävän rauhan turvaamiseksi. Tahdon tänä päivänä erikseen lausua tervehdykseni ja syvän osanottoni niille Suomen äideille, joiden rakkaimmat sankareina ovat uhranneet henkensä isänmaan ja sen tulevaisuuden puolesta.” Kaikkien teidän työnne on ja on ollut kansamme taistelussa arvioimattoman suuri ja uhrinne mittaamaton.
Suomen armeijan nimissä, suuren kiitollisuuden ja kunnioituksen osoituksena tänä päivänä Isänmaan äideille yhteisesti omistetun olkoon se tulevillekin sukupolville tunnuskuvana äidin pyhästä kutsumuksesta kasvattaa tämän kansan lapsiin palava vapaudentahto, joka ikuisiksi ajoiksi on turvaava maallemme kalliisti lunastetun itsenäisyyden ja kansallemme sisäisen suuruuden.”
Mannerheim
(Lähteet: Leskien ja orpojen tukena vuosikymmenten saatossa – Agricola (agricolaverkko.fi), Kemppainen, I. 2006, Isänmaan uhrit. Kaskimies, E. (toim.) 1970. Puhtain asein. Suomen Marsalkan päiväkäskyjä vuosilta 1918-44.Sepponen, K. 2020. Sururisti. A 550/18.8.1944)