Kaatuneitten Omaisten Liitto ry on jäsenyhdistystensä valtakunnallinen keskusliitto. Toimintaperiaatteidensa mukaisesti Kaatuneitten Omaisten Liitto vaalii sodissa 1939–1945 kaatuneiden ja sodan olosuhteissa henkensä menettäneiden muistoa.

Liiton tarkoituksena on toimia kaatuneitten omaisten hyväksi valvomalla heidän yhteiskunnallisia etujaan ja toimimalla heidän puolestaan. Liitto edistää kaatuneitten omaisten yhteistoimintaa ja tukee jäsenyhdistystensä henkilöjäsenten virkistys- ja kuntoutustoimintaa.

Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:n jäsenmäärä kääntyi vuonna 2003 nousuun, kun sotaorpoyhdistykset alkoivat liittyä liiton jäseniksi. Liitossa on toimivia jäsenyhdistyksiä 51 ja niissä oli jäseniä vuoden 2022 lopussa yhteensä 6089; heistä sotaleskiä 7, sotaorpoja 5313 ja muita kaatuneitten omaisia 216. Lisäksi kannatusjäseniä oli 494. Lakkautettujen, pienten yhdistysten sotalesket on kutsuttu kunniajäseniksi sotaorpojen ja kaatuneitten omaisten yhdistyksiin.

Ajankohtaista

Ehdotus veteraaniperinnetyön tulevaisuudesta julkaistu

Valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä on julkaissut ehdotuksensa, miten Suomen 1939–1945 käymien sotien ja veteraanien perinnettä tulevaisuudessa säilytetään.

Työryhmän puheenjohtaja, Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen totesi työryhmän ajatukset tiivistettynä:

Valtakunnalliset Hengelliset ja Kulttuuripäivät Helsingissä 7. -8.10.2023

Tapahtuman tarkempi ohjelma julkaistaan vuoden 2023 alkupuolella.

Muistoja, jotka rakensin

Sotaorpojen muistot isästä ovat moninaisia. Toiset eivät koskaan ehtineet tavata isää ennen tämän kaatumista. Muistoja rakennettiin toisten kertomista tarinoista, lapsuuden kohtaamisista, omista vähistä muistikuvista sekä myös isän vanhoista tavaroista ja valokuvista.

Muistoja, jotka rakensin, on toteutettu Kanta-Hämeen Sotaorvot ry:n ja tanssi- ja taideryhmä Myrskyryhmän yhteistyönä. Video on valokuvaryhmän lopputuotos. Ryhmässä käsiteltiin sotaorpoutta ja muistoja isästä keskustellen ja kuvien avulla.

Kaatuneitten Omaisten Liiton historiaa

Kaatuneitten Omaisten Liiton historia alkaa jo vuodesta 1945. Sotien 1939–1945 seurauksena Suomessa oli noin 30 000 sotaleskeä ja 50 300 sotaorpoa sekä 100 000 kaatuneen vanhempaa. Lisäksi arviolta satoja tuhansia ns. muuta kaatuneen omaista eli sisaruksia.

Sota-aika 1939–1945 kosketti suoraan noin 600 000 suomalaista ja välillisesti lähes jokaista suomalaista. Suomi menetti sodissa 1939–1945 kaikkiaan noin 93 500 henkilöä eli vajaat 2,5% väestöstään. Lukuun sisältyvät sodassa kaatuneet ja kadonneet, pommituksissa sekä sotavammoihin ja sodasta johtuneisiin tauteihin menehtyneet. Lisäksi luvussa on mukana myös sotavankeudessa kuolleet ja joiden kuolinsyy ei ole tiedossa.

Tutkimusten mukaan suomalaisten tappiot talvisodassa olivat 26 662 sotatoimissa menehtynyttä sekä noin tuhat siviiliä. Jatkosodassa kaatui 63 204 henkilöä ja 12 820 kuoli haavoihinsa, 4 251 sotilasta ja upseeria jäi kentälle tai tuhoutui ja siunattiin poissaolevina. Lisäksi 3 552 sotilasta katosi ja julistettiin kuolleiksi. Osa kuoli lisäksi sotavankeudessa. Lapin sodassa kaatui tai haavoittui 2 872 henkilöä.

Näistä edellä kuvatuista historiallisista olosuhteista Kaatuneitten Omaisten Liitto ry aloitti toimintansa.

Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli K.A Fagerholm.

Lomakeskus Marielundin historia

Turussa, Satavan saarella sijaitseva lomakeskus Marielund oli 1700-luvulla osa Kaivoisen tilaa, jonka omisti kauppias Jacob Elfving. Elfvingin tytär Maria Christina meni naimisiin apteekkari Christian Åkermanin kanssa, ja heidän lapsensa rakennuttivat Marielundin suvulle kesähuvilaksi. Edelleen käytössä olevat rakennukset Päätalo ja Vanhala saatiin asuttavaan kuntoon vuonna 1852. Päätalo toimi herrasväen huvilana ja Vanhalassa oli palvelusväelle leivintupa ja asuinhuoneita.

Åkermanit hallitsivat Marielundia suvun viimeisen jäsenen, Signe Maria Lundeniuksen, kuolemaan asti. Signe Marian kuoltua vuonna 1939 Marielundin irtaimisto jaettiin hänen testamenttinsa mukaan palvelusväelle, kirkoille ja museoille. Itse tila oli määrätty Svenska Kulturfondenille, ruotsalaiselle kulttuurirahastolle. Kulttuurirahasto oli kuitenkin halukas melko nopeasti luopumaan tilasta, ja sen osti tilallinen Mauno Kustaa Eskola Kakskerrasta. Eskolalta tila siirtyi Kaatuneitten Omaisten Liiton omistukseen vuonna 1948.

Kaatuneitten Omaisten Liiton omistuksen aikana Marielundiin rakennettiin kolme uutta majoitusrakennusta, Uutela, Kesälä ja Lepola. Vuosikymmenien aikana Marielundissa palveltiin ja kuntoutettiin tuhansia sotaleskiä sekä järjestettiin lukemattomia kesäleirejä sotaorvoille.

Ylimääräisen liittokokouksen päätöksellä 14.11.2006 Marielundin tilat rakennuksineen myytiin joulukuussa 2006. Liiton toimisto siirtyi Marielundista Helsinkiin veteraanijärjestöjen yhteisiin toimitiloihin 1.12.2007.

Lähteet:
Erkki Vuori, 1972. Marielund syntyy ja rakennetaan. Huoltoviesti 1/1972.
Erkki Vuori, 1972. Marielund ja Åkerman-suvun muisto.