© Jussi Niukkala
Kaatuneitten Omaisten Liitto vaalii sodissa 1939-1945 kaatuneiden ja sodan olosuhteissa henkensä menettäneiden muistoa
Kaatuneitten Omaisten Liitto ry on jäsenyhdistystensä valtakunnallinen keskusliitto. Toimintaperiaatteidensa mukaisesti Kaatuneitten Omaisten Liitto vaalii sodissa 1939-1945 kaatuneiden ja sodan olosuhteissa henkensä menettäneiden muistoa.
Liiton tarkoituksena on toimia kaatuneitten omaisten hyväksi valvomalla heidän yhteiskunnallisia etujaan ja toimimalla heidän puolestaan. Liitto edistää kaatuneitten omaisten yhteistoimintaa ja tukee jäsenyhdistystensä henkilöjäsenten virkistys- ja kuntoutustoimintaa.
Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:n jäsenmäärä kääntyi vuonna 2003 nousuun, kun sotaorpoyhdistykset alkoivat liittyä liiton jäseniksi. Liitossa on toimivia jäsenyhdistyksiä 56 ja niissä oli jäseniä vuoden 2020 lopussa yhteensä 7.726, heistä sotaleskiä 25, sotaorpoja 6.789 ja muita kaatuneitten omaisia 271. Lisäksi kannatusjäseniä oli 578. Sotaorporekisteröinnin myötä yhdistysten jäsenmäärät ovat kaksinkertaistuneet. Lakkautettujen, pienten yhdistysten sotalesket on kutsuttu kunniajäseniksi sotaorpojen ja kaatuneitten omaisten yhdistyksiin.
Ajankohtaista
Toimistomme on joululomalla 21.12.-31.12.2021.
Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!
Valtakunnalliset Hengelliset ja Kulttuuripäivät Kokkolassa 24.-25.9.2022
Esitys sotaorpojen kuntoutuksesta ja sen tarpeesta
Mitä sotaorpous on?
Sotaorvot muodostavat väestöryhmän, joka on kärsinyt muuta ikäluokkaansa raskaammin talvi-, jatko- ja Lapin sodan menetyksistä. Näiden sotien jälkeen maassamme oli 55 000-60 000 sotaorpoa, joiden isät olivat kaatuneet sodassa tai menehtyneet myöhemmin sodan seurauksena saamiinsa vammoihin tai sairauksiin. Joissakin tapauksissa sotaorpo oli saattanut sodan seurauksena menettää äitinsä tai jopa molemmat vanhempansa. Tällä hetkellä sotaorpoja on elossa noin 20 000 – 25 000. Kaatuneitten Omaisten Liiton ylläpitämässä sotaorporekisterissä on yli 16 000 sotaorpoa. Sotaorpojen keski-ikä on jo 80 vuotta, ja monet ovat kuntoutuksen tarpeessa..
Järjestötoiminta
Sotaorpojen järjestäytyminen alkoi voimakkaana vuosituhannen taitteessa. Aiemmin 1990-luvulla tapahtunut ilmapiirin vapautuminen mahdollisti muun ohella sota-ajan lasten esiintulon. Eläkeiän lähestyessä oli myös luonnollista kääntää ajatukset vaikeisiin lapsuuden kokemuksiin ja ryhtyä jakamaan niitä kohtalotovereiden kanssa. Eri puolille maatamme ryhdyttiin perustamaan sotaorpoyhdistyksiä tai sotaorvot aktivoituivat jo olemassa olleissa kaatuneitten omaisten yhdistyksissä.
Edellä mainittujen jäsenyhdistysten valtakunnallisena keskusjärjestönä toimii Kaatuneitten Omaisten Liitto ry. Jäsenyhdistyksiä on tällä hetkellä 60 ja niissä noin 10 000 henkilöjäsentä. Heistä valtaosa on sotaorpoja. Lisäksi jäseninä on muita kaatuneitten omaisia, kannatusjäseniä ja kunniajäseninä jo korkeaan ikään ehtineitä sotaleskiä.
Liiton tarkoituksena on edistää kaatuneitten omaisten yhteistoimintaa sekä tukea jäsenyhdistystensä henkilöjäsenten virkistys- ja kuntoutustoimintaa. Liitto vaalii sodissa kaatuneiden ja sodan olosuhteissa henkensä menettäneiden muistoa.
Kaatuneitten Omaisten Liitolla on kunniakas ja varsin pitkä historia erityisesti sotaleskien asioiden hoitamisessa. Liitto on perustettu vuonna 1945 ja on siten veteraanijärjestöistä toiseksi vanhin Sotainvalidien Veljesliiton jälkeen.
Sotaorpoasioiden käsittely eduskunnassa
Sotaorvot ovat kokeneet vaikean lapsuuden, jonka kokemukset ovat heijastuneet koko elämään. Sotaorpous on heikentänyt sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia, vaikuttanut sairastavuuteen, ennenaikaiseen eläköitymiseen jne. Sotaorpojen asioita on ajoittain käsitelty eduskunnassa ja he ovat saaneet osakseen sanallista myötätuntoa ja ymmärtämystä, mutta ei tarvitsemaansa taloudellista tukea kuntoutuksen järjestämiseksi. Sotaorpouden erityisluonnetta ei ole nähty ja ajatus sotaorvoille tarkoitetuista kuntoutuspalveluista on johdonmukaisesti torjuttu. On myös vedottu eri yhteyksissä siihen, ettei rintama-asiain neuvottelukunta ole tehnyt aloitteita sotaorpojen asiassa. Tähän on selvä syy. Jostakin syystä sotaorpoedustaja kyseisessä neuvottelukunnassa on ollut eräänlainen ulkojäsen (virallisesti asiantuntijajäsen) vailla muiden veteraanijärjestöjen edustajien painoarvoa.
Eduskunnassa on myös keskusteltu siitä, miten valtion taholta voitaisiin osoittaa valtiovallan arvonanto ja tunnustus sotaorvoille. Valtiovalta myönsikin vuonna 2013 kunnianosoituksen sotaorvoille. Tämän pohjalta Kaatuneitten Omaisten Liitto on toteuttanut sotaorpotunnuksen, joka on jaettu kaikille rekisteröityneille sotaorvoille. Yhä vielä liittoomme ilmoittautuu yksittäisiä uusia sotaorpojäseniä saadakseen tämän tunnuksen, johon sinänsä ei liity mitään etuuksia.
Sotaorpojen kuntoutus
Yhteiskuntamme on monella tavalla tukenut sodasta kärsineitä kansalaisiaan, mm. järjestämällä heille kuntoutusta. Vuosien kuluessa kuntoutustukea on laajennettu ottamalla sen piiriin uusia ryhmiä. Sotaleskillekin on aikanaan myönnetty oikeus kuntoutukseen, mutta sotaorvoille tätä oikeutta ei ole myönnetty. Kuitenkin he ovat yhtä lailla kärsineet sodan raskaista seurauksista ja kantavat yhä tuon menetyksen luomaa taakkaa. Tavoitteemme on, että kaikki sodista kärsineet asetettaisiin yhdenvertaiseen asemaan.
Puheenjohtaja Hannu Niskanen
Kaatuneitten Omaisten Liiton historiaa
Kaatuneitten Omaisten Liiton historia alkaa jo vuodesta 1945. Sotien 1939-1945 seurauksena Suomessa oli n. 30.000 sotaleskeä ja 50.300 sotaorpoa sekä 100.000 kaatuneen vanhempaa. Lisäksi arviolta satoja tuhansia ns. muuta kaatuneen omaista eli sisaruksia.
Sota-aika 1939-1945 kosketti suoraan noin 600.000 suomalaista ja välillisesti lähes jokaista suomalaista. Suomi menetti sodissa 1939-1945 kaikkiaan noin 93.500 henkilöä eli vajaat 2,5% väestöstään. Lukuun sisältyvät sodassa kaatuneet ja kadonneet, pommituksissa sekä sotavammoihin ja sodasta johtuneisiin tauteihin menehtyneet. Lisäksi luvussa on mukana myös sotavankeudessa kuolleet ja joiden kuolinsyy ei ole tiedossa.
Tutkimusten mukaan suomalaisten tappiot talvisodassa olivat 26.662 sotatoimissa menehtynyttä sekä noin tuhat siviiliä. Jatkosodassa kaatui 63.204 henkilöä ja 12.820 kuoli haavoihinsa, 4.251 sotilasta ja upseeria jäi kentälle tai tuhoutui ja siunattiin poissaolevina. Lisäksi 3.552 sotilasta katosi ja julistettiin kuolleiksi. Osa kuoli lisäksi sotavankeudessa. Lapin sodassa kaatui tai haavoittui 2.872 henkilöä.
Näistä edellä kuvatuista historiallisista olosuhteista Kaatuneitten Omaisten Liitto ry aloitti toimintansa.
Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli K.A Fagerholm.
Lomakeskus Marielundin historia
Turussa, Satavan saarella sijaitseva lomakeskus Marielund oli 1700-luvulla osa Kaivoisen tilaa, jonka omisti kauppias Jacob Elfving. Elfvingin tytär Maria Christina meni naimisiin apteekkari Christian Åkermanin kanssa, ja heidän lapsensa rakennuttivat Marielundin suvulle kesähuvilaksi. Edelleen käytössä olevat rakennukset Päätalo ja Vanhala saatiin asuttavaan kuntoon vuonna 1852. Päätalo toimi herrasväen huvilana ja Vanhalassa oli palvelusväelle leivintupa ja asuinhuoneita.
Åkermanit hallitsivat Marielundia suvun viimeisen jäsenen, Signe Maria Lundeniuksen, kuolemaan asti. Signe Marian kuoltua vuonna 1939 Marielundin irtaimisto jaettiin hänen testamenttinsa mukaan palvelusväelle, kirkoille ja museoille. Itse tila oli määrätty Svenska Kulturfondenille, ruotsalaiselle kulttuurirahastolle. Kulttuurirahasto oli kuitenkin halukas melko nopeasti luopumaan tilasta, ja sen osti tilallinen Mauno Kustaa Eskola Kakskerrasta. Eskolalta tila siirtyi Kaatuneitten Omaisten Liiton omistukseen vuonna 1948.
Kaatuneitten Omaisten Liiton omistuksen aikana Marielundiin rakennettiin kolme uutta majoitusrakennusta, Uutela, Kesälä ja Lepola. Vuosikymmenien aikana Marielundissa palveltiin ja kuntoutettiin tuhansia sotaleskiä sekä järjestettiin lukemattomia kesäleirejä sotaorvoille.
Ylimääräisen liittokokouksen päätöksellä 14.11.2006 Marielundin tilat rakennuksineen myytiin joulukuussa 2006. Liiton toimisto siirtyi Marielundista Helsinkiin veteraanijärjestöjen yhteisiin toimitiloihin 1.12.2007.
Lähteet:
Erkki Vuori, 1972. Marielund syntyy ja rakennetaan. Huoltoviesti 1/1972.
Erkki Vuori, 1972. Marielund ja Åkerman-suvun muisto.
