© Aulikki Mattila
Kaatuneitten Omaisten Liitto vaalii sodissa 1939–1945 kaatuneiden ja sodan olosuhteissa henkensä menettäneiden muistoa
Kaatuneitten Omaisten Liitto ry on jäsenyhdistystensä valtakunnallinen keskusliitto. Toimintaperiaatteidensa mukaisesti Kaatuneitten Omaisten Liitto vaalii sodissa 1939–1945 kaatuneiden ja sodan olosuhteissa henkensä menettäneiden muistoa.
Liiton tarkoituksena on toimia kaatuneitten omaisten hyväksi valvomalla heidän yhteiskunnallisia etujaan ja toimimalla heidän puolestaan. Liitto edistää kaatuneitten omaisten yhteistoimintaa ja tukee jäsenyhdistystensä henkilöjäsenten virkistys- ja kuntoutustoimintaa.
Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:n jäsenmäärä kääntyi vuonna 2003 nousuun, kun sotaorpoyhdistykset alkoivat liittyä liiton jäseniksi. Liitossa on toimivia jäsenyhdistyksiä 51 ja niissä oli jäseniä vuoden 2022 lopussa yhteensä 6089; heistä sotaleskiä 7, sotaorpoja 5313 ja muita kaatuneitten omaisia 216. Lisäksi kannatusjäseniä oli 494. Lakkautettujen, pienten yhdistysten sotalesket on kutsuttu kunniajäseniksi sotaorpojen ja kaatuneitten omaisten yhdistyksiin.
Ajankohtaista
SOTAORPOSEMINAARI
20-vuotisjuhlaseminaari
Kauhajoella ma 13.11.2023 klo 12–16 IKH AREENA os. Pikikuja 16
Alustava ohjelma Klo 12–13 Lounas Seminaarin avaus Kauhajoen kaupungin tervehdys Sotaorpous, sotaorpojen tukeminen ja edunvalvonta Sotavainajien etsintätyö Sankarihaudat Valtiovallan tervehdys Paneelikeskustelu Seminaarimaksu 30 €/hlö, sis. lounaan ja kahvit Ilmoittautuminen 20.10. mennessä: Riitta Uusi-Kokko puh. 045 121 3346 tai Seminaarin järjestää Suupohjan Sotaorvot ja Kaatuneitten Omaiset ry
Suupohjan Sotaorvot ja Kaatuneitten Omaiset ry:n pj. Riitta Uusi-Kokko
Kauhajoen kaupunginhallituksen pj. Urpo Paananen
Professori, emerita Hanna Tähti
Kenttäpiispa, emeritus Hannu Niskanen
KOL:n hallituksen jäsen Tommi Sinko
Eduskunnan 1. varapuhemies Paula Risikko
Seminaarin päätös
sähköpostitse riitta@uusi-kokko.fi
Nina Harjulehto vieraana Fakta ja Fiktiota -podcastissa puhumassa sotaorvoista
Toiminnanjohtajamme Nina Harjulehto on vieraana Faktaa ja Fiktiota -podcastissa puhumassa sotaorvoista. Kuuntele miten Nina lisäsi muun muassa podcastin tuottajan, Hanna Aulavuori, Mediastudio Fiilis, tietämystä asiasta.
Kanta-Hämeen Sotaorpojen kirja julkaistiin 3. toukokuuta
Kanta-Hämeen Sotaorpojen kirja Ilman isää elämässä eteenpäin julkaistiin 3. toukokuuta. Nyt koottu teos käsittää yhdistyksen kirjoittajaryhmän tekstejä, joita on tullut 12 kirjoittajalta. Niissä käy yhä selvästi ilmi sodan aiheuttaman isättömyyden tuoma orpous. Teksteissä käsitellään myös äidin kovaa osaa sotavuosien aikana ja niitä seuranneina vuosikymmeninä.
Kirjassa on 92 sivua ja se on runsaasti kuvitettu. Kuvat ovat mustavalkoisia, sillä kaikkein tärkeimmät kuvat olivat juuri nuo sotavuosien aikana ja hiukan myöhemmin otettuja. Kirjoittajaryhmää on ohjannut ja kirjan on koonnut toimittaja Raakel Henttonen. Julkaisun on painanut Grano. Kanta-Hämeen Sotaorvot ovat jo aiemmin julkaisseet kirjasen Tapahtumia ja kirjoituksia kymmenvuotistaipaleesta toukokuussa 2013.
Juhlaviikko Hämeessä
Viikko 18 on yhdistykselle oikea juhlaviikko, sillä lauantaina juhlitaan: Kanta-Hämeen Sotaorvot ry on toiminut 20 vuotta. Sen toiminta-alue ulottuu laajalle Hämeessä, Hauholta ja Lammilta aina Lopelle, Riihimäelle ja Hausjärvelle asti. Keskeisin alue on Hämeenlinnan tienoo.
Yhdistyksen puheenjohtaja Maija Jaakkola nyt julkaistavassa historiikissa toteaa:
– Yhdistyksemme tarkoitus on vaalia sodassa kaatuneitten ja sodan olosuhteissa henkensä menettäneiden muistoa, edistää kaatuneitten omaisten yhteistoimintaa sekä auttaa, tukea ja virkistää jäseniensä elämää. Ilman alkuaikojen tarmokkaita ja rohkeita sotaorpoja, jotka lähtivät perustamaan Kanta-Hämeen alueelle yhteistä yhdistystä sotaorvoille, emme juhlisi nyt yhdistyksemme kahtakymmentä vuotta. Aikaisemmin olimme hiljainen vaiettu joukko, joka sai tulla toimeen omillaan.
Kuva: Kauko Jaakkola
Kuvassa vasemmalla Esko Raitanen, toimittaja Raakel Henttonen, pj Maija Jaakkola ja taloudenhoitaja Seija Riikonen.
Julkilausuma liittokokous 2023
Sosiaalinen vastuu sodasta kärsimään joutuneista väestöryhmistä on kansakunnan kunniavelka, joka tulee maksetuksi vasta, kun kärsimään joutuneista on huolehdittu viimeiseen saakka. Me Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:stä haluamme, että sotaorvot on asetettava lakien soveltamisessa tasa-arvoiseen asemaan muiden sodasta kärsimään joutuneiden ryhmien kanssa. Sotaorvoille tulee taata lakisääteinen tuki heidän vanhuutensa hyvinvoinnin edistämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sotaorpojen vanhuus turvataan erillislainsäädännöllä, joka on tarkoitettu takaamaan sodista kärsineille ryhmille kuuluvat etuudet ja palvelut.
Muistoja, jotka rakensin
Sotaorpojen muistot isästä ovat moninaisia. Toiset eivät koskaan ehtineet tavata isää ennen tämän kaatumista. Muistoja rakennettiin toisten kertomista tarinoista, lapsuuden kohtaamisista, omista vähistä muistikuvista sekä myös isän vanhoista tavaroista ja valokuvista.
Muistoja, jotka rakensin, on toteutettu Kanta-Hämeen Sotaorvot ry:n ja tanssi- ja taideryhmä Myrskyryhmän yhteistyönä. Video on valokuvaryhmän lopputuotos. Ryhmässä käsiteltiin sotaorpoutta ja muistoja isästä keskustellen ja kuvien avulla.
Kaatuneitten Omaisten Liiton historiaa
Kaatuneitten Omaisten Liiton historia alkaa jo vuodesta 1945. Sotien 1939–1945 seurauksena Suomessa oli noin 30 000 sotaleskeä ja 50 300 sotaorpoa sekä 100 000 kaatuneen vanhempaa. Lisäksi arviolta satoja tuhansia ns. muuta kaatuneen omaista eli sisaruksia.
Sota-aika 1939–1945 kosketti suoraan noin 600 000 suomalaista ja välillisesti lähes jokaista suomalaista. Suomi menetti sodissa 1939–1945 kaikkiaan noin 93 500 henkilöä eli vajaat 2,5% väestöstään. Lukuun sisältyvät sodassa kaatuneet ja kadonneet, pommituksissa sekä sotavammoihin ja sodasta johtuneisiin tauteihin menehtyneet. Lisäksi luvussa on mukana myös sotavankeudessa kuolleet ja joiden kuolinsyy ei ole tiedossa.
Tutkimusten mukaan suomalaisten tappiot talvisodassa olivat 26 662 sotatoimissa menehtynyttä sekä noin tuhat siviiliä. Jatkosodassa kaatui 63 204 henkilöä ja 12 820 kuoli haavoihinsa, 4 251 sotilasta ja upseeria jäi kentälle tai tuhoutui ja siunattiin poissaolevina. Lisäksi 3 552 sotilasta katosi ja julistettiin kuolleiksi. Osa kuoli lisäksi sotavankeudessa. Lapin sodassa kaatui tai haavoittui 2 872 henkilöä.
Näistä edellä kuvatuista historiallisista olosuhteista Kaatuneitten Omaisten Liitto ry aloitti toimintansa.
Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli K.A Fagerholm.
Lomakeskus Marielundin historia
Turussa, Satavan saarella sijaitseva lomakeskus Marielund oli 1700-luvulla osa Kaivoisen tilaa, jonka omisti kauppias Jacob Elfving. Elfvingin tytär Maria Christina meni naimisiin apteekkari Christian Åkermanin kanssa, ja heidän lapsensa rakennuttivat Marielundin suvulle kesähuvilaksi. Edelleen käytössä olevat rakennukset Päätalo ja Vanhala saatiin asuttavaan kuntoon vuonna 1852. Päätalo toimi herrasväen huvilana ja Vanhalassa oli palvelusväelle leivintupa ja asuinhuoneita.
Åkermanit hallitsivat Marielundia suvun viimeisen jäsenen, Signe Maria Lundeniuksen, kuolemaan asti. Signe Marian kuoltua vuonna 1939 Marielundin irtaimisto jaettiin hänen testamenttinsa mukaan palvelusväelle, kirkoille ja museoille. Itse tila oli määrätty Svenska Kulturfondenille, ruotsalaiselle kulttuurirahastolle. Kulttuurirahasto oli kuitenkin halukas melko nopeasti luopumaan tilasta, ja sen osti tilallinen Mauno Kustaa Eskola Kakskerrasta. Eskolalta tila siirtyi Kaatuneitten Omaisten Liiton omistukseen vuonna 1948.
Kaatuneitten Omaisten Liiton omistuksen aikana Marielundiin rakennettiin kolme uutta majoitusrakennusta, Uutela, Kesälä ja Lepola. Vuosikymmenien aikana Marielundissa palveltiin ja kuntoutettiin tuhansia sotaleskiä sekä järjestettiin lukemattomia kesäleirejä sotaorvoille.
Ylimääräisen liittokokouksen päätöksellä 14.11.2006 Marielundin tilat rakennuksineen myytiin joulukuussa 2006. Liiton toimisto siirtyi Marielundista Helsinkiin veteraanijärjestöjen yhteisiin toimitiloihin 1.12.2007.
Lähteet:
Erkki Vuori, 1972. Marielund syntyy ja rakennetaan. Huoltoviesti 1/1972.
Erkki Vuori, 1972. Marielund ja Åkerman-suvun muisto.