Kaatuneitten Omaisten Liiton säännöt

1 § NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE

Yhdistyksen nimi on Kaatuneitten Omaisten Liitto ry. Yhdistyksen kotipaikkana on Helsinki ja toimialueena koko Suomi. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä liitto.

2 § LIITON TARKOITUS

Liitto on jäsenyhdistystensä valtakunnallinen keskusliitto. Liiton tarkoituksena on toimia kaatuneitten omaisten hyväksi valvomalla heidän yhteiskunnallisia etujaan ja toimimalla heidän puolestaan. Liiton tarkoituksena on myös edistää kaatuneitten omaisten yhteistoimintaa ja tukea jäsenyhdistystensä henkilöjäsenten virkistys- ja kuntoutustoimintaa. Liiton tarkoituksena on myös vaalia sodissa kaatuneitten ja sodan olosuhteissa henkensä menettäneiden muistoa. Näissä säännöissä kaatuneitten omaisia ovat lähinnä sankarivainajien aviopuolisot, lapset, lapsenlapset ja sisarukset.

3 § TARKOITUKSEN TOTEUTTAMINEN

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto vaikuttaa esityksin ja aloittein kaatuneitten omaisia koskevan lainsäädännön uudistamiseksi ohjaa ja tukee jäsenyhdistyksiään tukee eri tavoin tutkimuksia kaatuneitten omaisten oloista ja asemasta tekee yhteistyötä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa edustaa kaatuneitten omaisia heitä yhteisesti koskevissa kysymyksissä.

4 § TOIMINNAN RAHOITUS

Liitolla on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja, perustaa rahastoja sekä harjoittaa julkaisutoimintaa. Lisäksi liitto voi omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä, vuokrata niiden tiloja jäsenistölle ja ulkopuolisille sekä harjoittaa tiloissa ravintola- ja anniskelutoimintaa sekä erilaista kurssitoimintaa. Liitto voi toimeenpanna, asianmukaisen luvan saatuaan, arpajaisia, keräyksiä ja juhlia.

5 § JÄSENET

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa toimiva rekisteröity kaatuneitten omaisia edustava yhdistys, jolla on varsinaisina jäseninään vain yksityisiä henkilöitä ja joka hyväksyy nämä säännöt ja sitoutuu niitä noudattamaan. Liiton varsinaista jäsentä kutsutaan jäsenyhdistykseksi. Liiton tukijäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö. Jäsenyhdistykset ja tukijäsenet hyväksyy liittohallitus. Jäsenyyttä on haettava kirjallisesti. Jäsenyhdistykseksi hakevan on liitettävä hakemukseensa yhdistyksen säännöt, yhdistysrekisteriote ja selvitys toiminta-alueestaan. Jäsenyhdistys tai tukijäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Ero tulee voimaan sen vuoden päättyessä, jolloin erosta on ilmoitettu. Jäsenyhdistys tai tukijäsen, joka ei noudata näitä sääntöjä tai ei enää täytä yhdistyslaissa tai näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja, voidaan liittohallituksen päätöksellä erottaa liitosta. Erottamispäätöksestä jäsen voi valittaa liittokokoukselle jättämällä kirjallisen valituksen liittohallitukselle 30 vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan. Asia on käsiteltävä ensimmäisessä mahdollisessa liittokokouksessa. Liitolla voi olla kunniapuheenjohtajia ja kunniajäseniä. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua liiton puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö ja kunniajäseneksi henkilö, joka on ansiokkaasti edistänyt liiton tarkoitusta. Kunniapuheenjohtajan ja –jäsenen kutsuu liittokokous liittohallituksen esityksestä.
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

6 § JÄSENMAKSU

Jäsenyhdistyksen on suoritettava vuosittain jäsenmaksu, joka perustuu jäsenmaksuvuotta edeltäneen kalenterivuoden viimeisen päivän jäsenmäärään, ja jonka suuruuden päättää liittokokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen on vapautettu jäsenmaksusta. Tukijäsenten jäsenmaksun suuruuden päättää liittokokous.

7 § TIEDONANTOVELVOLLISUUS

Jäsenyhdistyksen on annettava liitolle sen tarvitsemat tiedot vuotuisesta toiminnastaan ja jäsenistöstään 15.3. mennessä.

8 § HALLINTOELIMET

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous siten kuin jäljempänä mainitaan. Liittoa edustaa ja sen toimintaa johtaa liittohallitus.

9 § LIITTOKOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN

Liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus. Kokouskutsu on lähetettävä kirjallisesti jäsenille vähintään 21 vuorokautta ennen liittokokousta.

10 § LIITTOKOKOUSASIAT

Liittokokous pidetään vuosittain viimeistään huhtikuussa ja siinä käsitellään seuraavat asiat:

Esitetään liittohallituksen kertomus liiton edellisen kalenterivuoden toiminnasta tuloslaskelma ja tase sekä tilintarkastajien lausunto
Päätetään toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
Vahvistetaan liiton kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
Päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksujen suuruudesta
Valitaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja aina sen mukaan, ketkä ovat erovuorossa 14 §:n mukaisesti.
Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varajäsenet
Käsitellään muut liittohallituksen esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat

11 § YLIMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS

Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos liittokokous tai liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos vähintään yksi kolmasosa (1/3) liiton jäsenyhdistyksistä jotakin erikseen ilmoitettua asiaa varten sitä kirjallisesti liittohallitukselta pyytää. Ylimääräisen liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö siitä on liittohallitukselle saapunut, ja kirjalliset kokouskutsut on lähetettävä viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta. Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten se on koolle kutsuttu sekä muut liittohallituksen kokouskutsussa esittämät asiat.

12 § LIITTOKOKOUSEDUSTAJAT

Kullakin jäsenyhdistyksellä on oikeus lähettää liittokokoukseen yksi (1) äänivaltainen edustaja jokaista alkavaa sataa (101, 201, jne) jäsentä kohti. Liittokokousedustajien määrä perustuu edellisen kalenterivuoden viimeisen päivän jäsenmäärään. Kullakin edustajalla on yksi ääni. Kokouksessa läsnä oleva kokousedustaja voi lisäksi käyttää äänioikeutta valtakirjalla yhden tai useamman poissaolevan kokousedustajan puolesta siten, kuin yhdistyksen vuosikokous on päättänyt. Liittokokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus liittohallituksen jäsenillä, liiton kunniapuheenjohtajilla ja –jäsenillä ja tukijäsenillä. Liittokokous voi antaa läsnäolo-oikeuden tai läsnäolo- ja puheoikeuden myös muille.

13 § LIITTOKOKOUSALOITTEET

Jäsenyhdistyksen, joka haluaa jonkin tietyn asian käsiteltäväksi liittokokouksessa, on toimitettava aloitteensa kirjallisena liittohallitukselle tammikuun loppuun mennessä.

14 § LIITTOHALLITUS

Liittohallitukseen kuuluu yhdeksän (9) jäsentä: puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, varapuheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Liittohallituksen jäsenten toimikausi on kolme (3) vuotta, ja heistä kolme on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla varsinaisista jäsenistä valitaan kolme erovuoroista arvalla. Seuraavalla kerralla erovuoroon valitaan arvalla kolme muuta hallituksen alkuperäisistä varsinaisista jäsenistä. Kolmantena vuonna erovuorossa ovat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi varsinainen jäsen. Liittohallituksen jäsenistä voi enintään yksi (1) olla samasta jäsenyhdistyksestä. Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Liittohallituksen kokouksista on ilmoitettava kaikille varsinaisille jäsenille vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä muuta jäsentä.

15 § Liittohallituksen tehtävänä on muun muassa:

johtaa liiton yleistä toimintaa lain, liiton sääntöjen ja liittokokousten päätösten mukaisesti
valmistella liittokokouksessa käsiteltävät asiat ja kutsua kokoukset koolle
hyväksyä jäsenet liittoon ja pitää luetteloa jäsenistä
huolehtia liiton varojen ja omaisuuden hoidosta sekä siitä, että liitossa pidetään sellaista kirjanpitoa kuin laki ja hyvä tapa vaativat
asettaa erityisiä tehtäviä varten työryhmiä ja toimikuntia alueelliset näkökohdat huomioiden
ottaa palvelukseen ja myöntää ero liiton vakinaisille toimihenkilöille

16 § TOIMINNANJOHTAJA

Liitolla on toiminnanjohtaja, jonka tehtävänä on liittohallituksen päätösten mukaisesti ohjata ja kehittää liiton toimintaa sekä vastata asioiden valmistelusta ja esittelystä liittohallitukselle ja sen päätösten toimeenpanosta. Liitolla on tarpeen mukaan muuta henkilökuntaa, joiden esimiehenä toimii toiminnanjohtaja.

17 § ALUEELLINEN ORGANISAATIO

Liitolla voi olla paikallisia olosuhteita, liiton jäsenyhdistyksiä ja niiden jäsenistöä tuntevia aluesihteereitä.

18 § LIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja sekä toiminnanjohtaja, varapuheenjohtaja ja liittohallituksen määräämä henkilö aina kaksi (2) yhdessä.

19 § TILINTARKASTAJAT

Liitolla on kaksi tilintarkastajaa ja näiden henkilökohtaiset varatilintarkastajat. Toisen tilintarkastajan ja hänen varamiehensä tulee olla KHT- tai HTM –tutkinnon suorittanut. Tilintarkastajat valitaan vuodeksi kerrallaan.

20 § TILIKAUSI

Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Liittohallituksen on jätettävä tuloslaskelma ja tase sekä muut hallintoon ja talouteen liittyvät asiakirjat tilintarkastajille helmikuun aikana. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa maaliskuun loppuun mennessä.

21 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä liittokokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

22 § LIITON PURKAMINEN

Liiton purkamisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa, jotka pidetään vähintään kuudenkymmenen (60) vuorokauden välein. Liiton purkamiseen vaaditaan kummassakin kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä. Liiton purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi käytetään liiton varat purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla mahdollisimman läheisesti liiton tarkoitusperiä vastaavaan kohteeseen.

23 § MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

Näiden sääntöjen ohella ja siltä osin kuin säännöissä ei toisin määrätä noudatetaan yhdistyslain määräyksiä.
__________
Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt voimassa olevat säännöt 3.2.2012
Sääntömuutos ( 12§ 2.mom.) hyväksytty liittokokouksessa 28.4.2011.
Säännöt hyväksytty Kaatuneitten Omaisten Liiton liittokokouksessa 20.4.2006.
Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt säännöt 7.12.2006.
Kotipaikkamuutos kirjattu yhdistysrekisteriin 28.2.2008.