Huoltoviesti 4/2018

JOULUN ODOTUKSET

Näin alkutalvesta katseemme ovat jo kääntyneet kohti joulun odotusta ja sen tuomaa rauhaa.

Sotaorpoudesta on tehty uusi kirja ja kuulemani mukaan painos on jo loppuunmyyty. Sotaorpous ja isän muisto teos on valmistunut ja siinä käydään läpi monien sotaorpojen kokemuksia ja tarinoita. Tässä lehdessä on ko. kirjasta myös kirja-arvostelu.

Taas on tuotettu uusi suomalainen elokuva, joka käsittelee varsinaisesti sota-ajan seurauksia. Vuosi sitten kun Suomi täytti 100 vuotta, Tuntematon Sotilas-elokuva oli ajankohtainen ja aiheutti paljon keskustelua sodasta sekä sen lieveilmiöistä. Tänä syksynä katsottavaksi tullut elokuva Oma Maa kertoo sodasta palanneesta nuoresta sotilaasta ja jälleenrakentamisen ajasta, jonka moni teistä on lapsena ja nuorena kokenut. Elokuva tuo myös hyvin esille sen, miten sota vaikuttaa ihmisiin sodan jälkeen vuosia ja vuosikymmeniä. Elokuvasta on tässä lehdessä myös artikkeli.

Nyt kun vuosi 2018 on lähestymässä loppuaan, haluan mainita myös 100 vuotta sitten tapahtuneita laajempia kehityskulkuja. Tiedämme, että vuosi 1918 oli Suomessa verinen sekä raskas ja on aiheuttanut paljon keskustelua, mutta Euroopan tasolla vuosi 1918 oli myös ensimmäisen maailmansodan päättyessä Versaillesin rauhansopimukseen 11.11.1918 monille maille häpeällisen raskas. Ei pelkästään se tosiasia ollut yllättävää, että ideologiset ja suurpoliittiset mullistukset Venäjällä, Saksassa, Itävalta-Unkarissa ja Turkissa tekivät niistä tasavaltoja sekä johtivat Euroopan kartan uudelleen muotoutumiseen muuallakin kuin Suomen kohdalla. Ensimmäinen maailmansota vaati eri arvioiden mukaan yli 16 miljoonaa kuolonuhria eli sotilaita ja siviilejä. Lisäksi ensimmäisessä maailmansodassa haavoittui noin 21 miljoonaa ihmistä. Euroopan tulevaisuutta ajatellen tärkeätä on myös muistaa erityisen raskaat rauhanehdot keskusvalloille etenkin Saksalle, jotka synnyttivät katkeruutta hävinneissä ja ehkäpä jonkinlaisen koston siemenen. Joidenkin näkemyksen mukaan se purkautui runsaat pari vuosikymmentä myöhemmin toisessa maailmansodassa ja välillisesti myös Suomen sodissa 1939 – 1945. Näin ollen historian kehityskulkuja ei pidä koskaan aliarvioida, kun yritämme niitä ymmärtää ja katsoa tulevaisuuteen. Meidän suomalaistenkin on hyvä muistaa, että monet asiat ovat meille edelleen ulkoapäin annettuja sekä vaativat meiltä joustavia ja ketteriä ratkaisuja.

Toivomme Huoltoviestilehden toimituksessa jatkossakin teiltä aktiivisuutta ja teidän tekemiä kirjoituksia lehteemme myös tulevana vuonna 2019. Ilman kentän ääntä ja alueellisia ajatuksia ei lehti kehity ja tavoita sitä isoa lukijakuntaa, mikä lehdellämme tänä päivänä on. Lisäksi jäsenlehdenhän pitää olla jäsenistönsä näköinen, vaikka kyllä lukijakunnassamme on huomattava määrä muitakin lukijoita.

Syksyn 2018 aluepäivät on pidetty ja niissä tuli esille myös ajatus siitä, että nuorempia pitäisi saada mukaan liiton jäsenyhdistyksiin ja toimintaan. Itse toivoisin, että saisimme myös lehteemme aika ajoin nuoria kirjoittajia kokeneiden oheen. Näin syntyisi paljon mielenkiintoista luettavaa meille kaikille.

Toivotan lämpimästi kaikille lukijoillemme Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2019!

Päätoimittaja Jarmo Hietanen