Antti – Kaatuneitten omaisten liitto

”Miljardit kadehtivat meitä”

Kiitoksesta ja kiitollisuudesta puhuttiin läpileikkaavasti KOL:n hengellisillä ja kulttuuripäivillä Kuopiossa 16.-17. syyskuuta. Väkevimmin sen sanoi juhlapuhuja, kauppaneuvos Paavo Jauhiainen: ”Suomi on kaikkine puutteineenkin miljardien kadehtima maa”.

Kiitos oli myös Tuomiokirkon juhlamessun teema. Saarnan, joka kokonaisuudessaan toisaalla, piti itsekin Karjalan evakkotaipaleen kokenut piispa emeritus Matti Sihvonen. Päätössanoissa varapuheenjohtaja Aune-Inkeri Keijonen siteerasi Anna-Mari Kaskista: Lävitse kaiken murheen soi sana kiitoksen…

Runsaat 500 vierasta oli noudattanut kutsua sotaorpojen kokoontumiseen virallisena osana Suomi 100 vuotta -juhlallisuuksia. Virallisuus ja tärkeilevyys eli nykysuomeksi pönötys oli tietysti kaukana, Savonmuan piäkaapunnissa kun juhlittiin, mutta enemmän kuin ripaus juhlavuutta kyllä tarjottiin esim. hienojen musiikki- ja tanssiesitysten myötä.

Pääjuhlan musiikkikeskuksessa aloitti liiton tervehdys. Siinä puheenjohtaja Hannu Niskanen paalutti kaksi asiaa, jotka pysyvät järjestön perinteenä. Ne ovat jokaisen jäsenen tavoittava Huoltoviesti-lehti ja KOL:n näkyvin tapahtuma, Hengelliset ja kulttuuripäivät.

Kirjailija Sirpa Kähkönen puhui tuotantoonsa, mm. sotaorpo Juho Tiihoseen viitaten suomalaisesta sotien orpoudesta, sen kerrostumista punaorpoineen, vaietuista tunnoista ja nykyisin syntyvästä uudesta sotahistoriasta. Vaikuttava puhe kokonaan toisaalla tässä lehdessä.

Köyhyydestä hyvinvointiin

- Maamme oli vielä itsenäistymisen alkuvaiheessa yksi Euroopan köyhimmistä maista. Nykymittapuulla meillä ei ollut sata vuotta sitten ”mitään”, totesi kauppaneuvos Paavo Jauhiainen juhlapuheessaan.

- Se mitä meillä oli, oli tahto saada elää ilman Pietarista tai Tukholmasta tulevia määräyksiä, direktiivejä, kuten nykyisin sanotaan.

- Kun tarkastelemme tänään maamme asemaa noin 200 maailman kansakunnan joukossa ja otamme tarkastelukulmaksi taloudellisen hyvinvoinnin lisäksi myös henkisen hyvän, kuten ihmisten oikeudet, tasa-arvokysymykset, nuorten mahdollisuudet oppia ja osallistua, huolenpidon jne, uskallan väittää, että maamme on maailmanlaajuisestikin mitaten maa, jonka ylitse ei ole käynyttä.

- Suomi on kaikkine puutteineenkin miljardien kadehtima maa. Siitä kunnia sankareille niin sodassa kuin jälleenrakentamisessa.

Uskonpuhdistuksen 500-juhlavuoteen viitaten Jauhiainen sanoi uskovansa, että Martti Lutherin ajatusmaailmassa on pohja, jonka tuoman hyvän armosta saamme nauttia tänäänkin koko Pohjolassa.

- Kaikki Pohjoismaat ovat nousseet malliksi siitä, miten tulee elää.

Puhuja kertasi isänmaan pelastamisen kallista hintaa: noin 90 000 kaatunutta, yli 420 000 evakkoa, noin
55 000 sotaorpoa jne.

- Suurimman surun kantoivat rintamalla kaatuneiden omaiset: vaimot, vanhemmat, lapset, sukulaiset ja ystävät.

- Jokaisen uuden sukupolven on saatava tietää tästä kansakunnan koettelemuksesta.

- Teillä sotaorvoilla on vahvoja muistoja ja tunteita sodan vuosista tai sodan jälkeisestä ajasta. Syvimpiä ja kipeimpiä tuntoja ei ehkä koskaan halua tai jaksa jakaa kenenkään kanssa. Siksi on tärkeää löytää saman kokeneita ja antaa yhdessäolon hoitaa ja kantaa elämää eteenpäin.

Ave Maria, Kiestinki…

Kuopio tanssi ja soi tässäkin juhlassa kuten on tehnyt kesäkuisella juhlaviikolla jo vuosikymmeniä. Veden vuolemat oli Kuopion Tanssistudion esitys Myrskyluodon Maijan musiikkiin. Iltavoimien soittokuntaa johti ja solistina toimi musiikkimajuri Juha Ketola. Oopperatähti, sopraano Johanna Rusanen-Kartano häikäisi tulkitessaan Jouni Kurosen pianosäestyksin mm. Giulio Caccinin Ave Marian. Palkittu Kuopion Nuorisokuoro Jussi Mattilan johdolla lauloi mm. Pekka Kuusiston Kiestingin. Kuopion Sotaveteraanikuorolta kanttori Valtteri Tuomikosken johdolla kuultiin Sibeliuksen Finlandia ja Kalervo Hämäläisen Veteraanin iltahuuto.

Ensi vuonna Lappeenrantaan

Tervehdyksiä toivat Kuopion kaupunki, Puolustusvoimat, Veteraanijärjestöjen edustajana Lottaperinneyhdistys sekä Seurakunnat.

Huomionosoituksia jaettiin kahdeksalle KOL:n ansioituneelle jäsenelle; siitä enemmän toisaalla. Seppo Nevalainen esitti kutsun saapua KOL:n valtakunnallisille päiville syyskuussa 2018 Lappeenrantaan. Teemaksi on valittu Karjalaisuus.
Kuopion juhlaviikonlopun järjestivät KOL, Pohjois-Savon Sotaorvot ry ja Kuopion Kaatuneitten Omaiset ry. Mieluisaa on mainita, että järjestelyissä ja seremonioissa oli mukana varsin monia sotaorpojen lapsia ja lapsenlapsia.

Kaatuneitten Omaisten Liiton 70- v juhlavuoden Hengellisiä ja Kulttuuripäiviä vietettiin syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Oulussa. Vuodesta 1957 alkaen liittomme jäsenet ovat vuosittain kokoontuneet valtakunnallisille päiville eri puolille Suomea hiljentymään yhteiseen juhlaan. Viime vuosikymmenelle saakka juhlien järjestäminen sijoitettiin varuskuntakaupunkeihin ruokahuollon sekä puolustusvoimilta saadun kaikenlaisen avun vuoksi. Hengelliset päivät on pidetty Oulussa vuosina 1985 ja 1996.

Lauantaina oli Oulun seurakuntakeskuksessa Liiton järjestämä ”Tulevaisuusseminaari”, johon osallistui noin 315 henkilöä.

Seminaarin aloitti Oulun Kallen-pojat esittämällä merimies- ja sota-ajan lauluja. Liiton 70-v historiaa esitteli kirjan kirjoittaja, filosofian tohtori Jarkko Kemppi, joka on jatkanut Hannu Välimäen aloittamaa kirjoitustyötä. Hän selvitti aihealueittain Kaatuneitten Omaisten Liiton toimintaa vuodesta 1945 alkaen tähän päivään. Viime vuoden tärkein asia oli kunnianosoitus sotaorvoille, Sotaorpotunnus. Teemana oli, jos emme vanhaa tunne, emme tiedä, mitä tulevaisuudelta odotamme. Historia valmistunee tämän vuoden lopulla.

Toinen alustaja oli KOL:n toiminnanjohtaja Jarmo Hietanen, joka selosti liiton tämän hetkistä tilannetta ja käytössä olevia resursseja. Liiton jäsenmäärä vuoden alussa oli; sotaleskiä 146, keski-ikä n. 96 vuotta, sotaorpoja 9.159, keski-ikä n. 75 vuotta sekä muita kaatuneitten omaisia 677. Keskeisiä kysymyksiä otettiin esille seuraavasti: miten Huoltoviesti-lehteä toimitetaan tulevaisuudessa ja miten se vaikuttaa liiton taloudelliseen tilanteeseen? Jäsenmäärän kehitys tulee olemaan vastaisuudessa laskeva – ehkä vuonna 2030 meitä on enää n. 2300. Toteutuuko liiton tavoite, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien sotaorpojen kuntoutus ja missä muodossa?

Kolmas alustaja oli kasvatustieteen tohtori Kaija Sepponen aiheella ”Sotaorpouden vaikutukset elämänkulkuun ja laatuun”. Hän on kyselytutkimukseen perustuen tutkinut Oulun Eteläisen alueen sotaorpojen terveyden ja hyvinvoinnin perusteella kuntoutustarpeita. Haastateltujen sotaorpojen keski-ikä oli 60 - 89 vuoden välillä. Tutkimus kertoo myös sotaorpojen sitkeydestä, ja myös siitä, miten raskas työ on auttanut heitä selviytymään vaikeuksista. Tulevaisuusseminaarin vetäjänä toimi KOL:n varapuheenjohtaja Mikko Virrankoski. Kiitokset kuuluvat myös Huovisen Kotileipomolle sekä Aila Kontiolle herkullisista piirakoista ja leivonnaisista.

Sunnuntaiaamuna kokoonnuimme messuun Oulun Tuomiokirkkoon. Messun alussa lähetettiin seppelpartio Oulun hautausmaan yhteismuistomerkille ”Taistelu on päättynyt”. Narvan marssin soidessa Soili Tiiro, Seppo Turunen ja Erkki Lappalainen veivät tervehdyksen havuseppeleen kera. Seppelpartion lähetyssanat lausui Oulun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Marko Patronen, seurakunnan kvartetin laulaessa. Kiitollisuuden päivän messussa saarnasi Karjasillan seurakunnan kirkkoherra, lääninrovasti Juhani Lavanko. Saarna on julkaistu seuraavilla sivuilla. Messun musiikista vastasivat urkuri Lauri-Kalle Kallunki ja kanttori Henna-Mari Sivula sekä Oulun Sotaveteraanikuoro. Avustajina messussa ja juhlassa toimivat Oulun partiolaiset sekä varusmiehet Pohjois-Suomen viestipataljoonan 1. viestikomppaniasta.

Ruokailu oli järjestetty Oulun Musiikkikeskukseen. Ravintola Unirestan valmistama lounas oli maittava ja tarjoilu toimi joustavasti.

Pääjuhlan aloitti Lapin sotilassoittokunta, johtajana kapellimestari Jaakko Nurila, Jean Sibeliuksen Jääkärimarssilla. KOL:n tervehdyksen juhlaan toi puheenjohtaja Mauri Niskakoski. Juhlapuheen piti emeritus maaherra FT Eino Siuruainen. Hän toi Tammenlehvän tervehdyksen, ja pohti puheessaan, mitä Suomi olisi nyt, jos olisimme säästyneet sodilta. Sodan traumojen käsittely on alkanut ja nyt on vuorossa perinteen vaaliminen. Juhlapuhe on kokonaisuudessaan seuraavilla sivuilla. Juhlassa esiintyi Pohjan Laulun kvartetti, johtajana Mihkel Koldits, 11-vuotias Martta Koski-Vähälä lauloi säestäjänään kanttori Maili Muuttola-Junkkonen. Hannu Tarvas lausui Joni Skiftesvikin tekstin ”Aavistaja” ja Tuomo Malmi lauloi sotilassoittokunnan säestyksellä Jean Sibeliuksen ”Laulu ristilukista” ja Oskar Merikannon ”Oi kiitos sä luojani armollinen” , joka sai kyyneleet kuulijoiden silmiin. Tervehdykset juhlaan toivat Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen, Puolustusvoimat, aluetoimiston päällikkö, Evl. Kimmo Rajala sekä veteraanijärjestöjen edustaja, Rintamaveteraanien puheenjohtaja Onni Toljamo, joka myös onnitteli Liittoa sotaorpomerkistä. Merkki seuraa veteraanimerkkiä.

Juhlassa jaettiin Tasavallan presidentin puolustusvoimain lippujuhlan päivänä myöntämät kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein tekstiiliopettaja Eeva Helena Hakkarainen Kajaanista ja Suomen Leijonan ansioristin Terttu Rissanen Meri-Lapista. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali oli myönnetty myös Aulikki Silja Anelma Saaritsalle, mutta hän oli estynyt saapumasta juhlaan.

Pääjuhla, johon osallistui lähes 500 henkeä, päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun soittokunnan säestyksellä sekä lähtökahveihin ruokaisan ruis- kinkkusämpylän kanssa.

Juhlatoimikuntaan kuuluivat Erkki Kangaskortet Ylivieskasta, Pekka Perä ja Seppo Turunen Oulun Seudun Sotaorvoista, Anna-Liisa Hirvenoja ja Sulo Lehto Oulun Kaatuneitten Omaisista sekä Eila Heikkinen Kuusamosta.

Ensi vuonna kokoonnumme Hämeenlinnaan 17. - 18.9.2016.