Kaatuneitten Omaisten Liiton 70- v juhlavuoden Hengellisiä ja Kulttuuripäiviä vietettiin syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Oulussa. Vuodesta 1957 alkaen liittomme jäsenet ovat vuosittain kokoontuneet valtakunnallisille päiville eri puolille Suomea hiljentymään yhteiseen juhlaan. Viime vuosikymmenelle saakka juhlien järjestäminen sijoitettiin varuskuntakaupunkeihin ruokahuollon sekä puolustusvoimilta saadun kaikenlaisen avun vuoksi. Hengelliset päivät on pidetty Oulussa vuosina 1985 ja 1996.
Lauantaina oli Oulun seurakuntakeskuksessa Liiton järjestämä ”Tulevaisuusseminaari”, johon osallistui noin 315 henkilöä.
Seminaarin aloitti Oulun Kallen-pojat esittämällä merimies- ja sota-ajan lauluja. Liiton 70-v historiaa esitteli kirjan kirjoittaja, filosofian tohtori Jarkko Kemppi, joka on jatkanut Hannu Välimäen aloittamaa kirjoitustyötä. Hän selvitti aihealueittain Kaatuneitten Omaisten Liiton toimintaa vuodesta 1945 alkaen tähän päivään. Viime vuoden tärkein asia oli kunnianosoitus sotaorvoille, Sotaorpotunnus. Teemana oli, jos emme vanhaa tunne, emme tiedä, mitä tulevaisuudelta odotamme. Historia valmistunee tämän vuoden lopulla.
Toinen alustaja oli KOL:n toiminnanjohtaja Jarmo Hietanen, joka selosti liiton tämän hetkistä tilannetta ja käytössä olevia resursseja. Liiton jäsenmäärä vuoden alussa oli; sotaleskiä 146, keski-ikä n. 96 vuotta, sotaorpoja 9.159, keski-ikä n. 75 vuotta sekä muita kaatuneitten omaisia 677. Keskeisiä kysymyksiä otettiin esille seuraavasti: miten Huoltoviesti-lehteä toimitetaan tulevaisuudessa ja miten se vaikuttaa liiton taloudelliseen tilanteeseen? Jäsenmäärän kehitys tulee olemaan vastaisuudessa laskeva – ehkä vuonna 2030 meitä on enää n. 2300. Toteutuuko liiton tavoite, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien sotaorpojen kuntoutus ja missä muodossa?
Kolmas alustaja oli kasvatustieteen tohtori Kaija Sepponen aiheella ”Sotaorpouden vaikutukset elämänkulkuun ja laatuun”. Hän on kyselytutkimukseen perustuen tutkinut Oulun Eteläisen alueen sotaorpojen terveyden ja hyvinvoinnin perusteella kuntoutustarpeita. Haastateltujen sotaorpojen keski-ikä oli 60 - 89 vuoden välillä. Tutkimus kertoo myös sotaorpojen sitkeydestä, ja myös siitä, miten raskas työ on auttanut heitä selviytymään vaikeuksista. Tulevaisuusseminaarin vetäjänä toimi KOL:n varapuheenjohtaja Mikko Virrankoski. Kiitokset kuuluvat myös Huovisen Kotileipomolle sekä Aila Kontiolle herkullisista piirakoista ja leivonnaisista.
Sunnuntaiaamuna kokoonnuimme messuun Oulun Tuomiokirkkoon. Messun alussa lähetettiin seppelpartio Oulun hautausmaan yhteismuistomerkille ”Taistelu on päättynyt”. Narvan marssin soidessa Soili Tiiro, Seppo Turunen ja Erkki Lappalainen veivät tervehdyksen havuseppeleen kera. Seppelpartion lähetyssanat lausui Oulun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Marko Patronen, seurakunnan kvartetin laulaessa. Kiitollisuuden päivän messussa saarnasi Karjasillan seurakunnan kirkkoherra, lääninrovasti Juhani Lavanko. Saarna on julkaistu seuraavilla sivuilla. Messun musiikista vastasivat urkuri Lauri-Kalle Kallunki ja kanttori Henna-Mari Sivula sekä Oulun Sotaveteraanikuoro. Avustajina messussa ja juhlassa toimivat Oulun partiolaiset sekä varusmiehet Pohjois-Suomen viestipataljoonan 1. viestikomppaniasta.
Ruokailu oli järjestetty Oulun Musiikkikeskukseen. Ravintola Unirestan valmistama lounas oli maittava ja tarjoilu toimi joustavasti.
Pääjuhlan aloitti Lapin sotilassoittokunta, johtajana kapellimestari Jaakko Nurila, Jean Sibeliuksen Jääkärimarssilla. KOL:n tervehdyksen juhlaan toi puheenjohtaja Mauri Niskakoski. Juhlapuheen piti emeritus maaherra FT Eino Siuruainen. Hän toi Tammenlehvän tervehdyksen, ja pohti puheessaan, mitä Suomi olisi nyt, jos olisimme säästyneet sodilta. Sodan traumojen käsittely on alkanut ja nyt on vuorossa perinteen vaaliminen. Juhlapuhe on kokonaisuudessaan seuraavilla sivuilla. Juhlassa esiintyi Pohjan Laulun kvartetti, johtajana Mihkel Koldits, 11-vuotias Martta Koski-Vähälä lauloi säestäjänään kanttori Maili Muuttola-Junkkonen. Hannu Tarvas lausui Joni Skiftesvikin tekstin ”Aavistaja” ja Tuomo Malmi lauloi sotilassoittokunnan säestyksellä Jean Sibeliuksen ”Laulu ristilukista” ja Oskar Merikannon ”Oi kiitos sä luojani armollinen” , joka sai kyyneleet kuulijoiden silmiin. Tervehdykset juhlaan toivat Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen, Puolustusvoimat, aluetoimiston päällikkö, Evl. Kimmo Rajala sekä veteraanijärjestöjen edustaja, Rintamaveteraanien puheenjohtaja Onni Toljamo, joka myös onnitteli Liittoa sotaorpomerkistä. Merkki seuraa veteraanimerkkiä.
Juhlassa jaettiin Tasavallan presidentin puolustusvoimain lippujuhlan päivänä myöntämät kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein tekstiiliopettaja Eeva Helena Hakkarainen Kajaanista ja Suomen Leijonan ansioristin Terttu Rissanen Meri-Lapista. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali oli myönnetty myös Aulikki Silja Anelma Saaritsalle, mutta hän oli estynyt saapumasta juhlaan.
Pääjuhla, johon osallistui lähes 500 henkeä, päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun soittokunnan säestyksellä sekä lähtökahveihin ruokaisan ruis- kinkkusämpylän kanssa.
Juhlatoimikuntaan kuuluivat Erkki Kangaskortet Ylivieskasta, Pekka Perä ja Seppo Turunen Oulun Seudun Sotaorvoista, Anna-Liisa Hirvenoja ja Sulo Lehto Oulun Kaatuneitten Omaisista sekä Eila Heikkinen Kuusamosta.
Ensi vuonna kokoonnumme Hämeenlinnaan 17. - 18.9.2016.
Teksti: Eila Heikkinen
Kuvia tapahtumasta
