SÄÄNNÖT

1.      NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE

Yhdistyksen nimi on Kaatuneitten Omaisten Liitto ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toimialueena koko Suomi. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä Liitto.

2.      LIITON TARKOITUS

Liitto on valtakunnallinen keskusliitto, jonka tarkoituksena on:

1. toimia kaatuneitten omaisten hyväksi valvomalla heidän yhteiskunnallisia etujaan ja toimimalla heidän puolestaan.
2. edistää jäsenyhdistysten toimintaa.
3. edistää jäsenyhdistysten henkilöjäsenten sekä liiton henkilöjäsenten hyvinvointia lisäävää ja kuntouttavaa toimintaa.
4. vaalia Suomen sodissa 1939 -1945 kaatuneitten ja muutoin sodan olosuhteissa menehtyneiden sekä sodan aiheuttaman haavoittumisen tai sairastumisen takia kuolleitten muistoa.

Näissä säännöissä kaatuneitten omaisia ovat:

Sotalesket ja sotaorvot puolisoineen ja jälkipolvineen sekä kaatuneitten tai sodan seurauksena kuolleiden sisaret ja veljet.

3.      TARKOITUKSEN TOTEUTTAMINEN

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:

1. tukee jäsenyhdistyksiään ja jäsenistöään
2. tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja
3. voi harjoittaa ja tukea julkaisutoimintaa
4. tukee tutkimuksia kaatuneitten omaisten oloista ja asemasta
5. tekee yhteistyötä eri julkisyhteisöjen, järjestöjen ja yritysten kanssa
6. edustaa kaatuneitten omaisia heitä yhteisesti koskevissa asioissa
7. järjestää koulutusta jäsenistölleen

4.      VARAINHANKINTA

Liitolla on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja, perustaa rahastoja sekä harjoittaa julkaisutoimintaa. Lisäksi liitto voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista varallisuutta. Liitto voi toimeenpanna arpajaisia, keräyksiä, järjestää juhlia ja muita tapahtumia.

5.      JÄSENET

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa toimiva rekisteröity kaatuneitten omaisia edustava yhdistys, jolla on varsinaisina jäseninään vain yksityisiä henkilöitä ja joka hyväksyy nämä säännöt ja sitoutuu niitä noudattamaan. Liiton varsinaista yhdistysjäsentä kutsutaan jäsenyhdistykseksi.

Liiton hallitus voi hyväksyä Liiton henkilöjäseneksi kirjallisen hakemuksen perusteella henkilön, joka on sääntöjen 2. kohdan mukainen sotaorpo tai muu kaatuneen omainen.

Liiton kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö.

Varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet hyväksyy liittohallitus. Jäsenyyttä on haettava kirjallisesti. Jäsenyhdistykseksi hakevan on liitettävä hakemukseensa yhdistyksen säännöt, yhdistysrekisteriote ja selvitys toiminta-alueestaan.

Varsinainen jäsen tai kannattajajäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Ero tulee voimaan sen vuoden päättyessä, jolloin erosta on ilmoitettu.

Varsinainen jäsen tai kannattajajäsen, joka ei noudata näitä sääntöjä tai ei enää täytä yhdistyslaissa tai näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja, voidaan liittohallituksen päätöksellä erottaa liitosta. Erottamispäätöksestä jäsen voi valittaa liittokokoukselle jättämällä kirjallisen valituksen liittohallitukselle 30 vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan. Asia on käsiteltävä ensimmäisessä mahdollisessa liittokokouksessa.

Liitolla voi olla kunniapuheenjohtajia ja kunniajäseniä. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua liiton puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö ja kunniajäseneksi henkilö, joka on ansiokkaasti edistänyt liiton tarkoitusta. Kunniapuheenjohtajan ja –jäsenen kutsuu liittokokous liittohallituksen esityksestä.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

6.      JÄSENMAKSU

Jäsenten on suoritettava vuosittain jäsenmaksu, jonka suuruuden päättää liittokokous.

Liiton henkilöjäsenen sekä kannattajajäsenen jäsenmaksun päättää liittokokous.

Jäsenyhdistysten vuosittaiset jäsenmaksut määräytyvät edellisen vuoden viimeisen päivän jäsenmäärän mukaan. Liittokokous päättää jäsenyhdistyksen jäsentä kohti koituvan maksun suuruuden. Jäsenyhdistyksen Kunniapuheenjohtajaa ja kunniajäsentä ei lasketa yhdistyksen jäsenmäärään jäsenmaksua määrättäessä. Myös Liiton Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen on vapautettu jäsenmaksusta.

7.      JÄSENYHDISTYSTEN TIEDONANTOVELVOLLISUUS

Jäsenyhdistyksen on annettava liitolle sen tarvitsemat tiedot vuotuisesta toiminnastaan ja jäsenistöstään 15.3. mennessä.

8.      LIITON TOIMIELIMET

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous siten kuin jäljempänä mainitaan. Liittoa edustaa ja sen toimintaa johtaa liittohallitus.

9.      LIITTOKOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN JA ETÄOSALLISTUMINEN

Liittokokous pidetään vuosittain viimeistään huhtikuussa. Se voidaan pitää perinteisesti fyysisenä kokouksena tai määriteltyä teknistä yhteyttä käyttäen. Liiton hallitus on oikeutettu päättämään etäosallistumismahdollisuudesta. Etäosallistumista koskevat lakia tai sääntöjä täydentävät määräykset sisältyvät yhdistyksen äänestys- ja vaalijärjestykseen.

Liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus. Kokouskutsu on lähetettävä kirjallisesti tai sähköisiä tiedotusvälineitä hyödyntäen jäsenille vähintään 21 vuorokautta ennen liittokokousta. Kokouskutsussa on mainittava, jos kokoukseen teknisen apuvälineen avulla osallistuvan jäsenen puhevallan käyttäminen on rajoitettua.

10.  LIITTOKOKOUSASIAT

Liittokokous käsittelee seuraavat asiat:

1. Esitetään liittohallituksen toimintakertomus liiton edellisen kalenterivuoden toiminnasta, tuloslaskelma ja tase sekä tilin/toiminnantarkastajien lausunto
2. Päätetään toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
3. Vahvistetaan liiton kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
4. Päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksujen suuruudesta
5. Valitaan kaksi tilintarkastajaa tai tilin- ja toiminnantarkastajaa
6. Valitaan puheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja varajäsenet aina sen mukaan, ketkä ovat erovuorossa
7. Hyväksytään äänestys- ja vaalijärjestys
8. Käsitellään muut liittohallituksen esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat sekä tammikuun loppuun mennessä lähetetyt liittokokousaloitteet

11.  YLIMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS

Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos liittokokous tai liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos vähintään yksi viidesosa (1/5) liiton jäsenistä jotakin erikseen ilmoitettua asiaa varten sitä kirjallisesti liittohallitukselta pyytää. Ylimääräisen liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö siitä on liittohallitukselle saapunut.  Kirjalliset kokouskutsut on lähetettävä tai toimitettava sähköisiä tiedotusvälineitä hyödyntäen viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava, jos kokoukseen teknisen apuvälineen avulla osallistuvan jäsenen puhevallan käyttäminen on rajoitettua.

Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten se on koolle kutsuttu sekä muut liittohallituksen kokouskutsussa esittämät asiat.

12.  LIITTOKOKOUSEDUSTAJAT

Kullakin jäsenyhdistyksellä on oikeus lähettää liittokokoukseen yksi (1) äänivaltainen edustaja jokaista alkavaa sataa (1,101, 201, jne) jäsentä kohti. Liittokokousedustajien määrä perustuu edellisen kalenterivuoden viimeisen päivän jäsenmäärään.

Kullakin edustajalla on yksi ääni. kokousedustaja voi lisäksi käyttää äänioikeutta valtakirjalla yhden tai useamman poissaolevan kokousedustajan puolesta siten kuin valtakirjan antaneen yhdistyksen vuosikokouksessa on päätetty.

Liittohallituksen hyväksymillä henkilöjäsenillä ja henkilö- ja yhteisökannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta.

Liittokokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus liittohallituksen jäsenillä, liiton kunniapuheenjohtajilla ja –jäsenillä. Liittokokous voi antaa läsnäolo-oikeuden tai läsnäolo- ja puheoikeuden myös muille.

13.  LIITTOKOKOUSALOITTEET

Jäsenyhdistyksen tai henkilöjäsenen, joka haluaa jonkin tietyn asian käsiteltäväksi liittokokouksessa, on toimitettava aloitteensa kirjallisena liittohallitukselle tammikuun loppuun mennessä.

14.  LIITTOHALLITUS

Liittohallitukseen kuuluu 5-9 jäsentä: puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, enintään 8 muuta jäsentä ja enintään kolme varajäsentä. Liittohallituksen puheenjohtajan toimikausi on kolme (3) vuotta, muiden liittohallituksen jäsenten toimikausi on kaksi (2) vuotta.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta.

Liittohallituksen kokouksista on ilmoitettava kaikille varsinaisille jäsenille vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja yli puolet valituista jäsenistä.

Liittohallitus on kutsuttava koolle, jos vähintään 2/3 hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja hallituksen valitsemat henkilöt kaksi yhdessä.

Liittohallituksen tehtävänä on:

1. valita varapuheenjohtaja vuosittain keskuudestaan
2. johtaa liiton yleistä toimintaa lain, liiton sääntöjen ja liittokokousten päätösten mukaisesti
3. valmistella liittokokouksessa käsiteltävät asiat ja kutsua kokoukset koolle
4. hyväksyä jäsenet liittoon ja ylläpitää jäsenrekisteriä
5. huolehtia liiton varojen ja omaisuuden hoidosta sekä siitä, että liitossa pidetään sellaista kirjanpitoa kuin laki ja hyvä tapa vaativat
6. asettaa erityisiä tehtäviä varten työryhmiä ja toimikuntia alueelliset näkökohdat huomioiden
7. ottaa palvelukseen ja myöntää ero liiton vakinaisille toimihenkilöille
8. vahvistaa liiton nimenkirjoittajat

15.  TILIN- TAI TOIMINNANTARKASTAJAT

Liitolla on kaksi tilintarkastajaa tai tilin- ja toiminnantarkastajaa. Näistä toinen on tilintarkastusyhteisö. Toisen tilintarkastajan tulee olla KHT- tai HT –tutkinnon suorittanut. Tilintarkastajat valitaan vuodeksi kerrallaan.

16.  TILIKAUSI

Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Liittohallituksen on jätettävä tuloslaskelma ja tase sekä muut hallintoon ja talouteen liittyvät asiakirjat tilintarkastajille helmikuun aikana. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa maaliskuun loppuun mennessä.

17.  SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä liittokokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

18.  LIITON PURKAMINEN

Liiton purkamisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa, jotka pidetään vähintään kuudenkymmenen (60) vuorokauden välein. Liiton purkamiseen vaaditaan kummassakin kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä.

Liiton purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi käytetään liiton varat purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla mahdollisimman läheisesti liiton tarkoitusperiä vastaavaan kohteeseen.

19.  MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

Näiden sääntöjen ohella noudatetaan yhdistyslain määräyksiä.