Alkukesän ajatuksin
Kirjoitan tätä juttua toukokuun puolivälin maissa. Luonto antaa kauneintaan – hennon vihreään verhoutuneet koivut, valkovuokot ja kukkaan puhkeavat pihlajat. Lintujen laulu herättää jo aamuyöllä, sitä on autuasta istua parvekkeelle kuuntelemaan. Alkukesä on vuodenajoista itselleni mieluisinta, uuden syntymisen aikaa. Tänä keväänä sillä on virkistävyydessään aivan erityinen merkitys.
Takana on raskas vuosi koronapandemian tuomine haasteineen, joita senioriväestöä edustavissa järjestöissä on ollut riittämiin. Huoli jäsenistömme jaksamisesta, kun sosiaalinen kanssakäyminen on monen osalta kuihtunut olemattomiin. Ikäihmisten järjestöissä kuten meilläkin, tunnusomaista on jäsenistön digitaalisten taitojen puutteellisuus, joka helposti rajaa yhteydenpidon lähinnä puhelinkeskusteluihin ja jonkin verran myös sähköpostitteluun. Sydämellinen kiitos jäsenyhdistystemme aktiiveille, jotka olette pitäneet yhteyttä oman yhdistyksenne jäsenistöön käytettävissä olevin voimin.
Liiton hallinnossa aloitimme vuosi sitten hallituksen kokousten pitämisen Microsoft Teams- etäyhteydellä. ”Alkuverryttelyn” jälkeen kokoustaminen sujui jo hyvinkin tottuneesti. Sotaorpojen tuki- hankkeen puitteissa olemme lähteneet tietoisesti parantamaan yhdistystemme toimijoiden digivalmiuksia, järjestämällä etäyhteyksin alueellisia 1,5 tunnin pituisia kokoontumisia.
Lehtemme Terveydeksi-palstalla julkaistu Minna Huotilaisen luento aivojen toiminnasta oli katsottavissa netin kautta muutama viikko sitten. Kokemukset etäyhteyksin toteutetuista kohtaamisista ovat saaneet runsaasti kiitosta ja saavat jatkoa. ”Sähköiset” kokoontumiset ja muut tapaamiset eivät tietenkään tule syrjäyttämään fyysisiä tapaamisia, mutta toimivat ikään kuin toistensa tukena vaikkapa silloin, kun välimatkat ovat pitkiä.
Vuoden ensimmäisessä Huoltoviestissä julkaisimme palvelukyselyn, johon saimme runsaat 700 vastausta. Kyselyyn vastanneista 90 prosenttia kertoi omistavansa älylaitteen: kännykän, tabletin tai läppärin, mutta ei osaa sitä hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Voisin kuvitella, että kysymys on laajemmastakin ilmiöstä – suuresta mahdollisuudesta.
Huoli jäsenyhdistysten toiminnan halvaantumisesta, kuten myös toiveikkuus toiminnan jatkumisesta pandemian jälkeen, on yhteinen erilaisten järjestöjen keskuudessa. Jaksavatko jäsenet edelleen osallistua toimintaan, kun on vuosi ”levätty laakereillaan”?
Onneksemme yhdistyksissämme on suunnitteilla toimintaa jo kesän matkoista alkaen aina syyskauden tapahtumiin. Sotaorpojen tuki- hankkeen tapahtumat käynnistyvät kesätauon jälkeen eri puolilla Suomea.
Vuoden suurimpaan vertaistapaamiseen, valtakunnallisille Hengellisille- ja Kulttuuripäiville teidät toivottaa tervetulleeksi myös Tampereen pormestari Lauri Lyly.
Juhannusruusujen tuoksua ja hyvää kesää toivottaen
Pirjo Tolvanen