Ajankohtaista

Kaatuneitten Muistopäivä ja Sota-ajan suruviestit

Suomen sodissa 1939-45 kuoli yli 90 000 sotilasta. Suomi oli ainoa toiseen maailmansotaan osallistunut maa, joka pyrki suunnitelmallisesti saamaan kaatuneet sotilaansa kotiseudun sankarihautoihin. Rintamalta kaatuneitten kotiin lähetetty suruviesti edustaa 100-vuotiaan Suomen lähiajan historian traagisinta vaihetta, Suruviestien sisältö on jäänyt lähinnä vain kaatuneitten omaisten tietoon, joten nyt haluamme saattaa nuo suruviestit jälkipolvien tietoon.

Ylimääräisten sotaharjoitusten alkaessa kaatumisilmoitusten teosta ei ollut minkäänlaisia ohjeita. Taistelutoiminnan alettua sotarovasti antoi 3.12.1939 kaikkia sotilaspastoreita koskevan määräyksen: Heidän tulee ilmoittaa tietoonsa tulleet kaatumis- ja katoamistapaukset kenttäpostitse Kotijoukkojen esikunnalle. Sen tuli välittää tieto suojeluskuntapiirin kautta a.o. kirkkoherralle edelleen henkilökohtaisesti omaisille vietäväksi. Kotijoukkojen rovastintoimistosta soitettiin suojeluskuntapiirille. Joissain tapauksissa tiedon vei suojeluskunnan edustaja. Ilmoitus annettiin ennakkoilmoituksena puhelimitse tai sähkeitse ja varmistettiin vielä kirjallisesti vakiokaavaketta käyttäen. Aluksi ilmoitukset olivat vapaamuotoisia. Virallisia ilmoituksia kaatuneista saatiin joulukuun 1939 puolivälissä. Yleensä pyrittiin osanoton ja lohdutuksen lisäksi kertomaan jotakin kaatuneen viime hetkistä tai toivomuksista.

Kotijoukkojen esikunnan rovastintoimisto lähetti kaatuneen omaisille Mannerheim-adressin tai seurakunnan kirkkoherra vei sen henkilökohtaisesti. Adressin tekstin oli laatinut professori Yrjö E A Alanen ja sen oli piirtänyt Hugo Trentzsch. Mannerheim hyväksyi adressin 3.12.1939. Kirkkoherrojen tilanne ei ollut helppo. Heidän oli joka päivä tavattava itkeviä ihmisiä. Kirkkoherrat joutuivat vastaamaan omaisten mitä erilaisimpiin kysymyksiin. Usein vastaaminen oli tuskallista, koska enempää ei voinut tehdä. Yleensä omaiset olivat kärsivällisiä, harvoin suru purkautui ärtymykseen tai syyttelemiseen. Surusanoman viejien yhteinen kokemus oli, että Suomen kansa alistui ja kesti sen urhoollisesti kuin sotilaat taistelutehtävissä Tavallista oli, että surusanoma yhdisti ihmisiä toisiinsa, lujitti isänmaallisia tunteita ja syvensi uskonnollisuutta. Taakat koetettiin kantaa yhdessä.

Kaatuneitten Omaisten Liiton hallituksen jäsen, KT Kaija Sepponen on ryhtynyt keräämään ja tallentamaan Sota-ajan suruviestejä, joita voi lukea tästä: Suruviestit

 

Kaija Sepposen yhteystiedot: kaijasepponen(at)gmail.com ja 040 717 3750. Kaija Sepposelle voi lähettää suruviestejä edelleen.

 

Ajankohtaista

03.10.2017

Suomen Itsenäisyyden 100 - vuotisjuhlavuoden tapahtumia

15.05.2017

Kaatuneitten Muistopäivä ja Sota-ajan suruviestit

Kaatuneitten Omaisten Liitto r.y.

Katuosoite: Ratamestarinkatu 9 C, 00520 Helsinki
Postiosoite: PL 600, 00521 Helsinki.
Käyntiosoite: Kellosilta 4 C. 

Puhelin: 09 8562 0061

HUOM! Huoltoviesti -lehden osoitteenmuutokset oman yhdistyksen kautta tai liiton toimistoon!

Ota yhteyttä

6 + 8 =
Ratkaise tämä pieni laskutehtävä ja anna vastaus. Esim. 1+3, anna 4.